Ammatinvalinta ennen vanhaan

Haastattelin 92 vuotiasta Aune Karia 
Kysyin, minkälaisia muistoja hänellä on nuoruutensa ammatin valinnoista. 

–  En haaveillut nuorena ammateista. Mahdollisuuttakaan ei ollut kouluttautua kotipaikkakunnallani Kuusamossa, kun oli vain kansakoulu. En tiedä oliko muuallakaan ammatillisia kouluja, kun ei siihen aikaan tullut lehteä. Mitä minä muistan niin lähimmät ammatilliset koulut olivat Oulussa ja Rovaniemellä. Oulussa oli keskikoulu, mihin pääsi vain parhaat kansakoulusta pyrkineet. Niin ja Limingassa oli emäntäkoulu.  

Kuvassa itse ompelema takki
Kuvassa itse ompelema takki.

Koulu sota-aikana

Suomessa sotavuosien aikana moni nuori sai unohtaa ammatinvalinnan pitkäksi aikaa mukaanlukien Aune. 

–  Sota vaikutti koulun käyntiin. Yksi vuosi oltiin poissa koulusta kokonaan. Ikäväähän se oli, kun oma koti poltettiin ja piti lähteä siirtolaisena Keski-Suomeen. Sota vaikutti kaikkeen ja ei sitä poikkeustilassa käyty koulua toisin kuin nykyään.

Työ tuohon aikaa liittyi usein kotona tehtävään työhön. 

–  Kotitöitä sitä tehtiin silloin. Miehet tekivät metsätöitä ja metsästivät, että saatiin ruokaa. Kesällä kalastaminen oli pääelinkeino. Minä tein kotitöitä ja autoin äitiä niissä. Tyypillisiä töitä oli kalastus, metsästys, kotityöt ja maanviljelys. 

Sodan tullessa ammatinvalinta oli ongelmista pienimpiä.

–  Kansakoulun päätyttyä menin kotiin auttamaan äitiä kotitöissä. Ei minulla mitään ihmeellistä ammattia ole. Maatalon emäntä minä olen. Kotona äiti opetti leipomista ja muita perusasioita. Oma elämä tässä on opettanut töihin. Kyllä minä sitten aikuisiällä kävin yhdellä ompelu- ja kahdella kutomakurssilla Pattijoella.