Viime viikko toi Ruukin maaseutuopistolle uudet kujeet, kun ensimmäiset koiralinjan opiskelijat aloittivat koululla. Koiralinja sisältyy maatalousalan perustutkinnon eläintenhoitajan tutkintonimikkeeseen, josta koiralinjan lisäksi on edelleen valittavissa myös tuotantoeläinpuoli. Kävimme jututtamassa koiralinjan vastaavaa opettajaa Jonna Jakosta.
Ilmapiiri Jakosen toimistossa on heti sisään astuessamme lämmin, kun 10-vuotias saksanpaimenkoira Perttu toivottaa meidät häntä viuhuen tervetulleiksi. Ensimmäinen viikko koiralinjalla on Jakosen mukaan ollut kiireinen, mutta antoisa: “Opiskelijat ovat jo pikkuhiljaa päässeet ns. alan hommiin ja opettelemaan alan perustaitoja, kuten ensiaputaitoja, traktorilla ajoa sekä rakenteilla olevien koiratilojen tekoa”.
Jakonen oli jo kauan aikaa miettinyt Ruukiin koiriin erikoistuvaa koulutusta. Hänellä itsellään on takana muun muassa eläintenhoitajan ammattitutkinto, ja lisäksi kokemusta löytyy jo parinkymmenen vuoden edestä alan yrittäjyydestä ja saksanpaimenkoirien kasvattamisesta. Eduksi on, jos koiralinjan opiskelijoiltakin löytyy jo entuudestaan kokemusta alan töistä ja/tai koiran kouluttamisesta, mutta se ei ole edellytys koulutukseen pääsemiselle – enemmänkin merkitsee, että on koiraihminen. “Kesäkuussa järjestettyjen haastattelujen ja esitehtävien perusteella arvioitiin alalle soveltuvuutta ja katsottiin kuinka hakija muun muassa ottaa koiran vastaan ja kuinka koira suhtautuu opiskelijaan”. Myös hakijoiden tulevaisuuden suunnitelmat vaikuttivat valintoihin. “Kaikkein parastahan olisi, jos opiskelijalla olisi tarkoitus jatkokouluttautua tai suuntautua alan töihin”, Jakonen kertoo.
Tähän asti opiskelijat ovat kouluttaneet Ruukilla omia koiriaan, mutta koululla on tarkoitus tehdä yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa ja hankkia opiskelijoiden käyttöön projektikoiria – hyötykoiria, joita koulutetaan koululla pennusta asti, ja jotka kulkevat opiskelijoiden mukana aina työelämään saakka. Nenän käyttö on koirien perustaidoista tärkein: koiraa opetetaan tunnistamaan erilaisia hajuja ja käyttämään nenäänsä eri tilanteissa, eri pinnoilla ja korkeuksilla, sisällä ja ulkona. Taitoa on mahdollista myöhemmin jalostaa työelämässä opettamalla koiralle uusia hajuja, aina tarpeen mukaan. Koirille opetetaan perustutkinnon aikana myös muita perustaitoja, kuten kärsivällisyyttä, sosiaalistamista ja tottelevaisuutta. Koirien on tarkoitus elää ohjaajien jokapäiväisessä elämässä mukana ja sen kanssa treenataan joka päivä, jolloin sekä opiskelija että koira saavat toisistaan eniten irti, ja opiskelija näkee koiran kehityksen alusta asti.
Opintojen jokaiseen tutkinnon osaan kuuluu työharjoitteluita ja ne toteutetaan opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmien mukaan. On mahdollista kokeilla eri paikkoja, kuten klinikoita, hoitoloita, koirauimaloita tai navettoja, jolloin yllättäväkin paikka voi käytännössä olla mieluisa paikka työskennellä. Koiralinjan opiskelijoiden ikähaarukka on tällä hetkellä laaja, aina 19-vuotiaista reiluun viiteenkymmeneen, joten opiskelijoiden taustatkin ovat keskenään hyvin erilaiset, mikä Jakosen mukaan on vain ja ainoastaan rikkaus: “Opimme kaikki toinen toisiltamme ja jokaisella on jotain annettavaa”.
Koiralinjalle on käynnissä jatkuva haku, joka on lähinnä osoitettu jo aiemmin ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille, joten mikäli nautit koirien ja muiden eläinten kanssa touhuamisesta ja olet miettinyt ammattia alaan liittyen, ota rohkeasti yhteyttä Ruukin maaseutuopistolle!
Leave a Reply