Lähdin Tapahtumatalo Raaheen haastattelemaan Piritta Rossia hänen työstään.
Mitä työtehtäviä kulttuuripalvelupäällikön vastuulla on?
Tämä työ on monenlaista; joka puolelle sorkkimista ja verkostotyötä hyvin paljon. Jos ajatellaan yksiköittäin, niin minulle kuuluu Tapahtumatalo Raahe, Raahesalin ja kokouspalveluiden toimintaa, sekä kulttuuritoiminnan ja taidetoiminnan puolelta meillä on mm. näyttelytoimintaa ja erilaisia tapahtuma, kuten Pekanpäiviä, Taiteiden yötä, kirjamessuja ja lasten ja nuorten kulttuuria.
Kulttuuripalveluiden kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi kirjastot ja museot. Olen tulosalueella näiden asioiden vastaava viranhaltija, mutta en toki kaikkea asioita yksin hoida – kaikissa yksiköissä on tosi hyvät työntekijät. Tähän työhön liittyy hyvin paljon hallinnollisia tehtäviä, talousarvioon ja ihmisten johtamiseen. Taiteelliset ja kulttuuriset sisällöt ovat minulle ominta aluetta, niistä olen itse eniten innoissani.
Sinusta tulee pian kulttuuripalvelupäällikön lisäksi myös Raahe-opiston rehtori. Kuinka löydät aikaa kaikille eri työtehtäville?
Viittasinkin jo tuossa äsken, että enhän minä yksin toki ole täällä töissä, meillä on kaikissa yksiköissä tosi hyvät ammattitaitoiset työntekijät. Raahe-opistokin on hieno, oma iso oppilaitoksensa, joka toimii hyvin omatoimisesti.
Olen innoissani, kun tulee uutta haastetta ja vastuuta. Meillä on sellainen ajatus, että tämän vuoden mittaan katsotaan, että miten työtehtävät jakautuvat ja muotoutuvat. Vastuita jaetaan uusiksi ja olen hyvin luottavaisin mielin, koska kaikissa yksiköissä on pitkäaikaiset, hyvät työntekijät.
Miten näet Raahe-opiston tulevaisuuden?
Korona on vaikeuttanut varmastikin kaikkien toimintaa. Raahe-opiston toiminta on hallinnollisesti hyvin kevyt yksikkö, ja kurssit muotoutuvat paljon tuntityöntekijöiden näköisiksi. Lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökouluissa on lisäksi vastuuopettajia.
Raahe-opiston toiminta muotoutuu paljon meidän tuntiopettajien ideoiden, osaamisen ja kiinnostuksenkohteitten kautta, sekä asiakkaiden toiveisiin yritetään aina vastata. Raahe-opisto levittyy hyvin laajasti ympäri kuntaa: toiminta-alueeseen kuuluvat Vihanti, ja Pattijoki sekä Pyhäjoki.
Näin alkuun jatketaan varmasti samalla, hyvällä toimintamallilla. Raahe-opistolla on monipuolisesti kieltenopetusta, liikuntaa, kädentaitoja, kuvataidetta ja lastenjuttuja –ilman muuta säilytämme monialaisuuden.
Sitten katsomme, että vaikuttaako toisen asteen muutosasiat meidän toimintaamme, ja sitä ruvetaan tässä kehittelemään.
Millainen visio sinulla on Raahen kaltaisen pienen kaupungin kulttuurielämän kehittämisestä?
Nyt me jännitetään Oulun kulttuuripääkaupunki-hanke hakemuksen kohtaloa: Oulu on hakenut isolla maakunnallisella yhteistyöllä Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä, joka selviää pian.
Raahe on ollut tässä mukana alusta asti täysin rinnoin. Olemme nostaneet sinne tiettyjä kärkijuttuja tällä hetkellä, että millä olemme hakemuksessa mukana –vanhan Raahen kehittämistä, Raahen museon toimintaa, Rantajatsit ja Seminaarialue on mukana. Jos Oulun valinta tulee, niin sitten ruvetaan varmasti aika paljon sen pohjalta rakentamaan tulevaisuutta.
Muuten olen sitä mieltä, että Raahessa on hyvä kulttuurielämä. On monenlaista tarjontaa ja hienoja tiloja, joissa voi tapahtua ja järjestää toimintaa. Eihän me kaupungin yksiköt ainoastaan vastata koko tarjonnasta, vaan meillä on mahtava kolmas ja neljäs sektori, jotka järjestävät monenlaista kulttuurista sekä kotiseuturakkautta edistävää toimintaa.
Mielestäni Raahessa on hyvä toimia. Tämä on tarpeeksi iso, että on työntekijöitä, ja tarpeeksi pieni, että tämä on niin sanotusti helppoa, verrattuna esimerkiksi Ouluun, jossa minä olen tehnyt joskus töitä: se on jotenkin niin suuri kaupunki Raaheen verrattuna.
Huomasin, että pidät kirjoista ja kirjallisuudesta. Onko se ollut niin lapsesta saakka, vai mistä tämä kiinnostus on alkanut?
Kiinnostus on lähtöisin varmastikin perheeltä –vanhempani ovat aina lukeneet paljon. Olen myös niitä lapsia, jotka ovat lukeneet lähikirjastonsa alusta loppuun. Lukeminen on minulle ollut aina rakas harrastus.
Olen valmistunut Oulun yliopistosta kirjallisuudenmaisteriksi. Jos ajatellaan työllistymistä, niin se ei ehkä ole järkevä pääainevalinnaksi, mutta kyllä se rakkaus siihen lajiin vei minut sinne. Hyvin on kuitenkin työelämässä käynyt, kun on saanut töitä.
Opintojen loppupuolella alkoi hieman hirvittämään, että apua, miten sitä ei osannut ajatella järkevämmin, miten minun käy –mutta työllistyin sitten heti läänintaiteilijaksi. Se oli monella tavalla mukavaa ja avartavaa työtä, että kyllä ne reitit aina lopulta löytyvät.
Oliko sinulla lapsena unelma-ammattia?
Tätä kysymystä mietin paljon, ja minä en kyllä muista. Olen ollut aina vähän sellainen ajelehtija; minä pikkuisen hankkiudun aina tilanteisiin. Työelämäkin minulla muotoutuu enemmän siten, että vastuuta tulee, ja minä yritän aina selvitä niistä parhain päin. En ole sillä tavalla mitenkään johdonmukaisesti edistämässä omaa työtä tai uraa, haluan tehdä aina mahdollisimman hyvin asiat ja koen, että se on riittänyt ainakin tähän asti.
Teksti, kuvat ja video: Milja Korkiakangas