Uusi opetussuunnitelma ja sen vaikutukset koulussa

 

Viime vuoden alulla 1.1.2018 tuli voimaan osa Ammatillisen Opetushallituksen laatimista uusista perustutkintojen perusteista. Uudet perusteet oli laadittu yhteistyössä työelämän ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Ne otettiin portaittain käyttöön, 1.1.2018, 1.8.2018 ja viimeisin 1.1.2019. Uudet tutkinnon perusteet koskivat kaikkia ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Uudistus oli osa ammatillisen koulutuksen reformia.

Edelliseen opetustyyliin verraten muutamia asioita muuttui. Käyttöön tuli uusi arviointiasteikko, yhteiset tutkinnon osat ja yksi tapa suorittaa perustutkinto, eli aikuiskoulutuksen ja nuorten koulutuksen välillä ei ole enää eroja, eli aiemmin nuoret suorittivat ammatilliset perustutkinnot eri tutkinnon perusteiden pohjalta kuin näyttötutkinnon suorittavat, jotka ovat olleet pääosin aikuisia. Noin puoleen perustutkinnoista oli tehty suurempia muutoksi, joissa tutkinnon osia oli päivitetty vastaamaan uutta työelämässä tarvittavaa osaamista.

 

Valinnaisuus lisääntyi ja tutkintojen määrä väheni.

Reformin myötä tutkintojen määrä väheni noin puolella. Osa tutkinnoista poistettiin, koska niihin sisältyvä osaaminen yhdistettiin osaksi uutta laajempaa tutkintoa.

Opiskelijat tekevät nyt aiempaa enemmän valintoja tutkintojen sisällä ja räätälöivät osaamistaan työelämän ja omien tarpeidensa mukaan. Siksi tutkinnon perusteissa on nykyään entistä laajempi valinnaisten tutkinnon osien tarjonta.

Tutkinnoissa on myös edellistä enemmän osaamisaloja, joiden mukaan voi suuntautua eri työtehtäviin.

 

”Opiskelijoiden osaaminen arvioidaan suhteessa tutkinnon perusteisiin kirjattuihin ammattitaito- ja osaamisvaatimuksiin. Osaaminen osoitetaan näytöissä eli tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa.

Opiskelijoita ohjataan valinnoissa ja tuetaan opiskelun eri vaiheissa. Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, johon kirjataan, mitä tutkintoa ja tutkinnon osia opiskelija suorittaa ja millä opetuksen, ohjauksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhdistelmällä osaaminen karttuu niin, että opiskelija saa tutkinnon tai tavoittelemansa tutkinnon osat suoritettua. Aiemmin hankittu osaaminen otetaan huomioon, joten opiskelija opiskelee vain sitä, mitä ei vielä osaa.” kerrotaan oph.fi:n ajankohtaismediatiedotteessa 2.1.2018

 

Näiden muutosten ensimmäisinä huomattavat vaikutukset ammatillisissa opistoissa olivat projektitöiden lisääntyminen opetuksessa, sekä itsenäisempi opiskelu. Muutokset ovat herättäneet erilaisia mielipiteitä niiden tullessa. Siitä on löydetty paljon positiivista ja myös jotain negatiivistakin.

 

 

Haastattelussa on yhden opiskelijan sekä yhden opettajan näkökulmasta mielipiteitä ja näkemyksiä uudistuksesta.

 

Opiskelijan näkökannasta vastauksia kysymyksiin antoi Tomi L., media-alan opiskelija Lybeckerin opistosta.

Onko uudistus mielestäsi järkevä?

Omalla kohdalla uudistus oli enemmän järkevän puolella. Mutta uudistuksessa on myös huonot puolensa.

Oliko muutoksiin helppo sopeutua?

Muutokseen sopeutuminen oli hyvin helppoa, koska se ei poikennut minun kohdalla normaalista arjesta.

Mitä positiivista muutoksessa on?

Itsenäinen opiskelu kasvoi huomattavasti. Itsenäisen opiskelun myötä sai lisää vastuuta projekteista.

Entä mitä negatiivistä?

Välissä on ollut vähän liikaa itsenäistä opiskelua. Opettajat eivät ehtineet olemaan aina tukena, kun sitä olisi tarvinnut, joten joutui turvautumaan välillä ulkopuoliseen apuun.

Onko tämä muutos vaikuttanut millä tavoilla opiskeluusi?

Opiskeluuni muutos ei ole hirveästi vaikuttanut muuten kuin itsenäisen opiskelun kasvulla.

Olisiko uudistuksessa mielestäsi mitään muutettavaa?

Opettajien pitäisi pystyä olemaan enemmän läsnä, varsinkin jos kyseessä on oppilas, jolla on oppimisvaikeuksia.

 

 

Opettajan näkökannalta kysymyksiin vastasi Raija Korppila, kuvataiteen opettaja Lybeckerin opistosta.

 

Mitä ajatuksia tämän muutoksen tuleminen herätti ennen kuin se otettiin käyttöön?

Minulla ei oikeastaan ollut sellaisia ennakkoasenteita, uudet asiat tuo uusia tuulia ja ajattelin että katsotaan miten hommat alkavat sujumaan.

Oliko muutoksiin helppo sopeutua?

Itseasiassa minun on ollut helppo sopeutua muutokseen, alussa pitää hieman ensin sisäistää asioita ennen kuin alkaa hommat rullaamaan.

Mitä ajatuksia uudistus herättää nyt kun se on ollut käytössä jo jonkin aikaa?

 Nythän se tuntuu että, uudistus on hyvä juttu. Ainakin mitä olen opiskelijoilta kuullut, on se että, tämä on hyvin joustava tapa, mikä antaa mahdollisuuksia suunnitella omia opintoja monella tavalla. Opiskelijoille laaditaan HOPS (Henkilökohtainen opetussuunnitelma), jossa opiskelija valitsee pakollisten opintojen lisäksi omia valintojaan. Opettajan kanssa keskustellen selvitetään mihin opiskelija haluaa painottaa. Nuorilla opiskelijoilla on usein jatko-opinnot suunnitelmissa ja aikuisopiskelijat haluavat mahdollisesti perustaa oman yrityksen tai siirtyä työelämään. 

Mitä positiivista uudistuksessa on?

Joustavuus tässä uudistuksessa on mielestäni positiivista. Koulutussopimuspaikkoja ajatellen varsinkin on hyvä, kun aiemmin oli tietyt ajanjaksot, jolloin kaikki opiskelijat menivät työssäoppimaan. Nyt voi paremmin suunnitella työelämän mukaan, milloin olisi paras hetki olla koulutussopimusjaksolle. Kuten esimerkiksi kuvataiteen puolella saattaa olla jokin kuvataiteen hanke, joka toteutuu tiettynä aikana. Silloin on hyvä että, on mahdollista päästä harjoittelemaan ja oppimaan ammattilaisten pariin.  

Mitä negatiivista?

Negatiivisia puolia ehkä on näin alussa ollut uusien asenteiden omaksuminen ja se oikean rytmin löytäminen. Toisaalta ehkä se joustavuus voi tulla vähän negatiivisenkin puolelle, että siinä pitää olla opettajien tarkkana ja pitää se punainen lanka, että tiedetään missä mennään ja mitä tehdään. Jonkinlainen jaksotus täytyy pitää niin kuin vanhassakin opetussuunnitelmassa. Eli täytyy olla tarkkana, mutta ei se nyt oikeastaan niin negatiivista ole.  

Jos jokin voisi olla uudistuksessa toisin, niin mitä muuttaisit?

Ehkä tuohon osaisin vastata paremmin kun, aikaa on mennyt enemmän. Tämä vuosi on suurimmalta osalta mennyt totuttelemiseen ja uuden omaksumiseen.

 

Kuvat ja teksti: J. Pesonen