”Minua on autettu paljon ja siksi tykkään auttaa muita”

Lybeckerin opistolla animaatio- ja pelialaa toista vuotta opiskeleva 22-vuotias Ahmed Al-Rufaye palkittiin marraskuun viimeisellä viikolla AMKE ry:n myöntämällä esimerkillisen maahanmuuttajaopiskelijan stipendillä. ”Olen niin iloinen! Tänään minulla on vapaapäivä, ja oli hauska avata Facebook ja lukea sieltä koulun sivulta päivitys, jossa minua onniteltiin stipendistä”, Ahmed kuvailee hymyillen päivän tunnelmia.

Ahmedin matka Irakista Suomeen ja Raaheen esimerkilliseksi maahanmuuttajaopiskelijaksi on ollut rikas ja monivaiheinen. Varhaislapsuutensa hän varttui Irakista, kunnes perhe koki turvallisemmaksi muuttaa kotimaastaan Libyaan. Siellä Ahmed vietti lapsuutensa ja nuoruutensa äitinsä, isänsä ja isoveljensä seurassa. ”Siellä oli tosi mukavaa ja koulussa oli hauska käydä”, muistelee Ahmed.

Vuonna 2011 Libyassa oli vallankumous, minkä jälkeen Ahmedin perhe ei enää kokenut maata turvallisena, vaan päätti palata takaisin Irakiin toivoen, että viidessätoista vuodessa tilanne siellä olisi helpottanut. Perhe muutti samaan kotitaloon, mistä he olivat vuosia aiemmin lähteneet. Ahmed perheineen asui kuitenkin Irakissa vain vuoden, koska pian he huomasivat, että samat ongelmat olivat edelleen olemassa eikä elämä ollut turvallista.

Ahmed ja hänen äitinsä hakeutuivat jälleen turvaan, tällä kertaa Jordaniaan. Se aika on jäänyt Ahmedin mieleen raskaana: hän lähinnä yritti toipua pahoista asioista, joita Irakissa oli tapahtunut. Hän ja äiti halusivat hakea turvapaikkaa nimenomaan Suomesta, koska hän oli saanut jordanialaisen lukion suoritettua ja oli aika miettiä jatko-opintomahdollisuuksia. ”Tiesimme, että Suomessa on hyvä koulutus ja turvallista.” Suomi oli heidän mielestään paras vaihtoehto. ”Minulla ei ole juuri lapsuuskavereita muuttojen vuoksi, mutta kun muutettiin Suomeen ja Raaheen, olen saanut ystäviä, voisi sanoa toisen perheen,” Ahmed kertoo. ”Aloitin uuden elämän Suomessa ja olen muuttunut paljon: paras päätös oli muuttua aktiivisemmaksi.”

Ahmed oppi suomen kielen erinomaisesti jo kotoutumiskoulutuksen aikana ja oli siitä puoli vuotta työharjoittelussa Saloisten koululla. ”Siellä kuulin Lybeckerin opistosta. Peliala on kiinnostanut minua lapsesta asti, se on minun unelma-ammatti.” Hänen tavoitteenaan on suoriutua ammatillisista opinnoista ja hakeutua jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa. ”Saan paremmat työmahdollisuudet ja koodaus kiinnostaa”, hän kertoo.

Opiskelu Lybeckerillä on ollut Ahmedin mielestä aika hienoa. ”Mukavat kaverit, todella hyvät opettajat ja koulun ilmapiiri”, hän luettelee syitä viihtymiseensä. Ahmed on ollut hyvin paljon mukana oppilaitoksen kansainvälisyystoiminnassa.  ”Toimin Lybeckerillä myös tutor-opiskelijana, koska tykkään auttamisesta. Minua on autettu paljon ja siksi tykkään auttaa muita.” Ahmed auttaa muita myös toimiessaan SPR:n vapaaehtoisena ensiapupäivystyksessä, tulkkina ja Raahen Punaisen Ristin varapuheenjohtajana.

”Motivaatio on yksi, pitäisi itse alkaa muuttamaan itseään. Toiseksi silloin, kun tarvii apua, pitää pyytää apua”, miettii Ahmed syitä sille, miten hän itse selvisi omista raskaista ajoistaan ja vaikeuksista.

Kuva: Kimi Laurila