Dinosaurusten lähisukulaiset ja triaskausi

Dinosaurukset ja linnut ovat arkosaureja, kuten krokotiilitkin, mutta mitkä ovat niiden lähimpiä sukulaisia? Vaikka dinosaurukset itse ilmestyivätkin vasta triaskauden puolessä välissä, muut arkosaurit hallitsivat triaskauden alkua. Triaskautta edelsi maailmanhistorian suurin massasukupuutto. Ilmasto oli hyvin kuiva ja aavikkoinen ja vain harva eläin selvisi seuraavalle aikakaudelle. Triaskauden alussa valtaa eivät vielä pitäneet dinosaurukset, vaan sen ajan johtajat olivat läheisempää sukua krokotiileille. Tätä ryhmää kutsutaan Pseudosuchiaksi. Dinosaurukset taas kuuluvat arkosaurien toiseen pääkladiin, Avemetatarsaliaan, joka puolestaan sisältää niiden lisäksi, lentoliskot ja kaikki muut arkosaurit jotka ovat läheisempää sukua niille kuin krokotiilieläimille. 

Naakat, kuten muutkin varislinnut ovat älykkäitä eläimiä. Mitenköhän kauan sitten 
tämä äly kehittyi?

Avemetatarsalian yleisin jako on Pterosauromorfeihin ja Dinosauromorfeihin. Dinosauromorfit sisältävät dinosaurusten ja lintujen itsensä lisäksi muut eläimet, jotka ovat niille läheisempää sukua kuin lentoliskoille. Tämän ryhmän sisällä on vielä Dinosauriformit, eli dinosaurusten lähimmät sukulaiset. Tähän kuuluvat muun muassa Lagosuchus ja Marasuchus, sekä dinosaurusten sisarryhmä Silesauridit.  

Millaisiakohan maastokuviointeja triaskaudella oli?

Silesauridit muistuttavat niin paljon dinosauruksia, että jotkin tutkimukset uskovat niiden olevan varhaisia linnunlantioisia dinosauruksia, joihin siis kuuluu esimerkiksi kaikille tutut Triceratops ja Stegosaurus. Varsinkin myöhemmät Silesauridit muistuttivat tätä ryhmää, koska ne olivat nelijalkaisia ja kasvinsyöjiä, kehittyen lihansyöjistä kuten ryhmän varhainen jäsenen Lewisuchus. Silesauridit eivät kuitenkaan selvinneet triaskauden lopun sukupuutosta, kuten niiden lähisukulaiset dinosaurukset tekivät. 

Suurin osa Suomen maaperästä on graniittia, jota tämäkin kivi ehkä on. Suomessa 
fossiileja löytyy lähinnä Suomenlahdelta ja Ahvenanmaan saaristosta.

Entä sitten Lagosuchus ja Marasuchus? Alun perin niiden luultiin olevan sama eläin. 1970-luvulla Lagosuchuksen ajateltiin olevan jossain Pseudosuchien ja dinosaurusten välillä, mutta nykyisin ainakin Lagosuchus illoensiksen, nykyisin Marasuchuks illoensiksen, tiedetään olevan läheistä sukuaa dinosauruksille ja niiden esi-isiä. Vaikka Marasuchus on nyt virallisesti erillinen heimo, on se silti niin samankaltainen Lagosuchuksen kanssa, että jotkin tutkijat uskovat niiden edelleen kuuluvan yhteen. 

Havupuut olivat jo triaskauteen mennessä yleinen näky.

Lagosuchus ja Marasuchus olivat ketteriä, kahdella jalalla juoksevia matelijoita. Eläimet olivat pieniä lihansyöjiä, painoltaan suurin piirtein kyyhkyn tai fretin kokoinen. On epäselvää, peittikö näitä eläimiä höyheniä edeltävä “karvoitus”, mutta sitä mahdollisuutta ei pidä sulkea pois, koska ne olivat pieniä ja olisivat varmaan voineet hyötyä niiden tuomasta lämmöstä ja maastoitumisesta. Sekä niiden sukulaisilla dinosauruksilla ja lentoliskoilla oli näitä kuituja tai höyheniä. Ajatus pörröisestä pikku-Marasuchuksesta jahtaamassa jotain ötökkää on kyllä myös aika söötti, vaikka se ei välttävä olekaan se totuus.

Kukkia ei vielä ollut triaskaudella, mutta on hauskaa kuvitella esimerkiksi pieni  
Lagosuchus voikukkaniitylle kurkkimaan.

Nykyään monet nisäkkäät pitävät näiden eläinten ekologisia lokeroita, mutta ei pidä olettaa, että nisäkkäät ovat parempia ja edistyneempiä kuin nämä matelijat. Ne täyttivät aikansa roolit aivan kuten pitikin ja on mielenkiintoista kuvitella, miten ne olisivat kehittyneet, jos olisivat selvinneet triaskauden loppusukupuutosta. Olisiko niistäkin tullut valtavia, kuten joistakin dinosauruksistaan? Vai olisivatko ne tulleet näiden sukulaistensa tukahduttamiksi? 

Headeri-kuva: https://en.wikipedia.org/wiki/Marasuchus#/media/File:Marasuchus.JPG


Posted

in

,

by

Tags: