Raahen entinen nuorisotoimenjohtaja, nykyinen eläkeläinen Mauri Pirilä kertoo Pekanpäivien synnystä ja alkuajoista.
Vuonna –90 Mauri Pirilä kirjoitti artikkelin Raahen vuosikirjaan Pekanpäivien synnystä, siitä kun oli tullut paljon kyselyjä. Näin hän kommentoi aihetta nyt, kun artikkelin kirjoittamisesta on 30 vuotta ja ensimmäisistä Pekanpäivistä 50 vuotta.
“Taustasyynä Pekanpäiville taitaa olla se, että Raahe oli sisäänmuuttokaupunki. Tänne tuli paljon uusia asukkaita, ja tunnettiin huolta siitä, että kaikki eivät osaa vielä viihtyä täällä eivätkä saa yhteyttä raahelaisiin. Alussa kotiseutupäivien nimellä järjestettiin semmoinen tilaisuuksien sarja, jossa vanhat ja uudet raahelaiset voisivat kohdata toisiaan. Vuonna 1972 Nuorkauppakamari teki aloitteen siitä, että Raahessa ruvettaisiin pitämään tämmöisiä kotiseutupäiviä.
Silloin alkuvuosina oli kotiseutupäivien teema. Sitten se muuttui sillä tavalla, että tuli enemmän viihdettä mukaan, ulkopuolisia viihdyttäjiä, ja ovat ajatkin muuttuneet tietysti. Eikä semmoista tarvetta kotiseutupäiville enää ollutkaan, kun uudet raahelaiset vanhenivat Raahessa ja heistä tuli raahelaisia. Kansa otti ne omakseen, mutta minä en enää ollut mukana niiden järjestämisessä.
Ensimmäisinä neljänä tai viitenä vuotena se oli minulle työtä, kun olin pääjärjestäjänä niissä, toimikuntien sihteerinä. Sitten kaupunkiin valittiin kulttuurisihteeri, joka otti asiakseen Pekanpäivien organisoinnin.”
Pekanpäivän perinteeseen kuuluu myös Raahen Pekan ja Fiian nimeäminen. Aluksi valittiin vain mieshenkilö eli Pekka.
“Mutta sitten tuli kansainvälinen naistenvuosi ja valittiin Fiia. Alussa oli keskustelua siitä, että Fiia valittaisiin joka 4. vuosi eli karkausvuotena, mutta sitten tuli tasa-arvo siihen, että joka toinen vuosi valitaan Pekka ja joka toinen vuosi Fiia. Niistä ei tullut virallista arvonimeä, vaan sellainen huumorisävytteinen epävirallinen arvonimi, jonka tunnuksena on vanhan mallin mukainen huopahattu, jollainen on myös Pekalla päässä Pekkatorilla. Mutta kyllä sitä arvostetaan, että ei se ihan turha nimitys ole.”
Pekka-nimitys tulee Pietari Brahesta, mutta entäpäs Fiia?
“Samuli Paulaharju kertoo Wanha Raahe –teoksessaan jonkun vanhan raahelaisen sanoilla, että ‘täällä on entisaikaan ollut kolme nähtävyyttä: nya spruthuset, nya packhuset och Durchmans Fiia.’ Se oli vissiin joku kaunis nuori nainen tämä Durchmanin Fiia ja siitä se nimitys tuli. Toisaalta silloin ei ollut Fiia-nimistä henkilöä kaupunginhallituksessa tai valtuustossakaan, joten se oli turvallinen nimitys tuollaiselle arvonimelle.“
Teksti ja kuvat: Saija Mannela