Hanna-Leena Mattilan haastattelu

posted in: Raahe | 0

Kerro lyhyesti itsestäsi?

”Olen Hanna-Leena Mattila, 50-vuotias neljän lapsen äiti, naimisissa Ilpo Mattilan kanssa ja koti on täällä Koiramaalla joka on noin kymmenen kilometrin päässä Raahen keskustasta.”

Mitä teet työksesi?

”Olen kansanedustaja, joka tarkoittaa sitä, että puolustan tämän maakunnan ihmisten etuja ja oikeuksia ja elinvoimaa.”

Mitä politiikan teko on käytännössä?
”Näitä yhteisiä asioita hoidetaan yhdessä muitten ihmisten kanssa. Eli käytännössä politiikan teko on, että kun on tietty asia joka pitää saada toteutumaan, niin se on aika paljon neuvottelua ja yhteisen näkemyksen hakemista. Joskus se löytyy nopeasti ja joskus vähän pitkällisestikin mutta ennen kaikkea se on kompromissien tekoa. Niin jos joku suunnittelee politiikkaan lähtemistä, ei kannata ainakaan kuvitella, että oma tahto aina voittaa.”
Miten päädyit politiikan uralle?

”Olen aloittanut kunnallispolitiikasta, koulun puolustajana. Se on monelle poliitikolle kasvualusta, että alkaa kiinnostua omien lasten asioista ja miten asiat toimivat tässä yhteiskunnassa ja siitä on sitten aika monelle valtakunnan politiikkaan lähtevälle ponnistusalusta.”

Mitä haaveilet saavuttavasi työn kautta?
”Aika konkreettisia asioita, että kun esimerkiksi nyt kansanedustajana Pohjois-Pohjanmaan asioita hoidan, ja ne saattavat liittyä meille tuttuun asiaan kuten kasitiehen. Eli nyt on parhaillaan ministeriössä käsiteltävänä se, pitäisikö kasitie saada runkoväylien joukkoon. Tämä tarkoittaa sitä, että jos se kuuluu A-luokan tiestöön, siitä pidetään hyvää huolta ja meillä nämä liikenneyhteydet toimivat. Päätös liittyy elinkeinoelämään ja ihmisten liikkumiseen. Tavoitteeni on oikeastaan pitää meidän maakunnan ihmisten ja elinkeinoelämän puolia, että meillä olisi edelleenkin tulevaisuutta.”

Mitä ohjeita antaisit kansanedustajaksi haluavalle nuorelle?
”Harvemmin muuten näkee nuoria kansanedustajina, vaikka olisikin ihan suotavaa että siellä olisi heitäkin. Taitaa olla yhteinen ongelma yli puoluerajojen, että nuoret yleensä opiskelee ja heidän nuoruusvuodet menee tuohon tiedonhakemiseen ja taidon kartuttamiseen. Sehän on ihan hyvä asia, koska politiikan ja kansanedustajan työssä tarvitsee tämmöistä hyvää yleissivistystä ja ihan kaikkea ei elämisellä pelkästään hankita, että jonkin alan teoreettinen pohjakoulutus on ihan hyvä olla olemassa. Politiikassa pätee tämmöinen fakta, että vaikka itse hirveästi haluaisikin johonkin, mutta sinulla ei ole kannatusta niin se jää vähän niin kuin yritykseksi. Itse olen yrittänyt noudattaa semmoista periaatetta, että en ole kyynärpäätaktiikalla yrittämässä joka paikkaan vaan se noste tulee kyllä siitä ympäristöstä ja niistä ihmisistä, jos he ajattelevat, että olet hyvä tyyppi. Taitaa mennä niin, että politiikkaan enemmänkin ajaudutaan kuin pyritään.”